Kauppalehti 2008-07-10, sivu 12, Janne Jormalainen
Suomalaiset ovat mökkikansaa. Maassamme on jo noin puoli miljoonaa lomamökkiä, ja tälläkin hetkellä moni miettii uuden hankkimista tai vanhan korjaamista. Mökkirakentamista voidaan pitää mittavana, sillä pelkästään uudisrakentaminen tuo Suomen niemiin ja notkoihin arviolta noin 100 000 mökkiä vuoteen 2020 mennessä.
Suomalaiset ovat yhä enemmän mökkikansaa myös siten, että loma-asumiselta vaaditaan yhä enemmän. Suuri osa uusista loma-asunnoista, samoin kuin remontoiduista huviloista, on ympäri vuoden asuttavia.
Myös vapaa-ajan asuntojen koko ja varustelutaso kasvavat. Yhä useammalta huvilalta löytyy jo jääkaappi ja televisio. Puhutaan kakkosasunnoista.
Vaikka mökin käyttö saattaa jäädä vähäiseksi, sitä lämmitetään yhä useammin läpi vuoden. Ympärivuotisesti asuttavina pidettävien loma-asuntojen lisääntyminen tarkoittaa suurta energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen kasvua, ellei asiaan puututa.
Matalaenergiamökit ovat tulossa
EU:ssa tehty päätös tuntuvista leikkauksista energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin lisää tarvetta tehdä rakennuksista nykyistä energiatehokkaampia. Vaikka suurempi merkitys on sillä, miten ykkösasunnoista saadaan entistä energiatehokkaampia, unohtaa ei voi loma-asuntojakaan.
Eräät talotehtaat ovat jo nähneet markkinapotentiaalin ja ovat lanseeraamassa ensi vuoden aikana matalaenergiamökkejä. Oleellinen kysymys on myös vanhojen, läpi vuoden asuttavana pidettävien loma-asuntojen energiankulutus.
Vanhojen loma-asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi remontin yhteydessä kiinnittämällä huomiota rakennuksen lämmöneristykseen ja ilmanpitävyyteen. Markkinoilla on eristeitä, joilla lämmöneristys voidaan tehdä vanhoihin loma-asuntoihinkin joissakin tapauksissa jopa matalaenergiavaatimukset täyttäen.
Eristeiden lisäksi usein myös ikkunat ja ulko-ovet on hyvä uusia sekä vaihtaa mahdollinen avotakka varaavaksi. Kasvihuonepäästöjä hillitsisi myös se, jos tulevaisuudessa yhä useampi mökki saisi edes osan sähköstään aurinkopaneeleista tai pienoistuulivoimaloista.
Loma-asumisen energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää monin keinoin. Uusien loma-asuntojen, osittain viiveellä kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten lisäksi yhteiskunta voisi tukea loma-asuntojen energiatehokkuutta esimerkiksi veroratkaisuilla ja energia-avustuksilla.
Mikäli halutaan tuloksia, myös vanhojen ympäri vuoden käytettävissä pidettävien loma-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tulee kannustaa. Tärkeää on tietysti lisäksi opastus ja neuvonta, jotta energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut osataan toteuttaa oikein.
(KunnallisSuomi, huhtikuu 2008)
– Rakentamisen ammattitaitoisen työvoiman pula ohjaa myös käyttämään entistä valmiimpia rakennusosia. Vuosittain toimitamme SPU Elementtejä lähes viiteenkymmeneen hallityyppiseen rakennuskohteeseen, kertoo projektipäällikkö, diplomi-insinööri Mikko Mäkinen SPU Systems Oy:stä. Kuntien ja kaupunkien rakennuttamia kohteita ovat teollisuushallit, urheiluhallit kuten liikuntahallit ja -salit sekä jää- ja uimahallit ja esimerkiksi koulut sekä kirjastot, jotka voidaan toteuttaa SPU Elementeillä. Tietoa SPU Systemsin toteuttamista kohteista on etsittävissä yrityksen kotisivuilla olevalla hakukoneella. Hallitoimitukseen sisältyy usein laaja kokonaisuus kuten rungon, ulkoseinien ja katon toimitus suunniteltuna ja asennettuna. Kun yksittäisen kattoelementin keskikoko on 50 neliötä ja seinäelementin 30 neliötä, halliasennus etenee noin 1 000 neliötä viikossa. Pelkkiä kattoelementtejä SPU Systems asentaa 500–1 000 neliötä päivässä.
– SPU Elementit soveltuvat käytettäväksi kaikissa paloluokissa. Jos paloluokan P1-rakennuksessa ei voida käyttää polyuretaania eristeenä, käytämme mineraalivillaa. Elementtien paloluokka voi olla R30–REI60. Valmistamme kaikkia markkinoilla olevia seinä- ja kattoelementtien rakennetyyppejä, Mäkinen toteaa. Projektikohteiden laskentaa, myyntiä, suunnittelua, valmistusta ja asennusta johtaa SPU Systems Oy:ssä kolmen projektipäällikön tiimi, joilla on henkilökohtaista kokemusta yli neljänsadan kohteen toteutuksesta. Kankaanpään tehdas on valmistanut elementtejä yhteensä yli tuhanteen kohteeseen.
– Markkinoilla meidät tunnetaan luotettavana kustannustehokkaan ja tarvittaessa innovatiivisenkin ratkaisun kehittäjänä. Kokemuksemme ja osaamisemme on käytettävissänne, sanoo Mikko Mäkinen.
Mikko Mäkinen
projektipäällikkö, DI
SPU Systems Oy
(Helsingin Sanomat 2.3.2008)
Tehokkain tapa vähentää kasvihuonepäästöjä tulevina vuosikymmeninä ei ole järkevä uudisrakentaminen, kuten Kaarin Taipale Sunnuntaidebatissa (HS 24. 2.) väittää, vaan korjausrakentaminen.
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yhä enemmän energiaa säästävien rakennusratkaisujen puolesta. On laaja yhteisymmärrys siitä, että asumisen energiakulutusta vähentävää matalaenergiarakentamista ja seuraavan sukupolven ratkaisuja, kuten passiivitaloja, tulee voimakkaasti lisätä.
Osin ylevätkin tavoitteet ovat kuitenkin vieneet tilan välittömästi tehtäviltä toimenpiteiltä. Nolla-nettoenergiarakentaminen on varmaan tulevaisuutta, mutta tänäänkin jo voidaan leikata päästöjä rakentamisratkaisuilla. Tällöin meidän ei myöskään tarvitse pohtia, kuinka paljon tuulienergia tarvitsee tuekseen perusvoimaa.
Korjausrakentamisessa rakennusten energiatehokkuutta voidaan oleellisesti parantaa esimerkiksi lämmönhukkaa estävillä materiaalivalinnoilla ja parantamalla ilmanpitävyyttä.
Aina energiatehokkuuden merkittävä parantaminen ei edes vaadi rakenteiden, kuten seinien ja katon paksuuden lisäämistä. Markkinoilla on esimerkiksi eristeitä, joilla matalaenergiavaatimukset täyttävä eristäminen voidaan tehdä jopa rakenteiden nykyisillä paksuuksilla.
Valtio voi käyttää energian säästämiskeinoina määräyksiä, kannustimia ja opastusta.
Normeja voidaan nykyaikaistaa siten, että ne ohjaavat sekä uudis- että korjausrakentajat valitsemaan energiaa säästävät vaihtoehdot. Usein nämä eivät ole investointikustannuksiltaan merkittävästi kalliimpia kuin energiasyöpöt vaihtoehdot.
Ohjeistusta ja opastusta tehostamalla voidaan puolestaan auttaa kuluttajaa löytämään energiaa säästävät ratkaisut helposti. Samalla autetaan heitä tekemään itsensä ja ympäristön kannalta hyviä valintoja.
Mikäli kuitenkin halutaan nopeita ja laajempia vaikutuksia, energiaa säästävään korjausrakentamiseen voidaan ohjata veroporkkanoilla ja tuilla.
Oiva esimerkki on se, että energia-avustuksia saa rakennusten ulkovaipan korjaamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen. Tehokasta olisi myös kohdistaa avustuseurot suoraan vanhojen rakennusten eristämiseen.
Tutkimusten mukaan olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla voidaan säästää 26 29 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Pelkästään nykyisille pientaloille tehtävillä hallituilla tiivistämisillä rakennuskannan energiankulutusta voidaan alentaa noin kymmenellä prosentilla. On arvioitu, että investointi maksaa itsensä säästyneenä energiana takaisin kymmenessä vuodessa.
Jos mahdollisuuksia arvioi ympäristön ja valtiontalouden kannalta, niin tuskin löytyy kannattavampaa tapaa noudattaa EU:n energia- ja ilmastotavoitteita kuin korjausrakentamiseen suunnatut energia-avustukset.
Korjausrakentaminen on energiatalkoiden ykkösasia, sillä rakennuskanta uusiutuu hitaasti. Nykyisen asuntokannan lämmönhukka ja muu energiatehottomuus vaikuttaa vielä useita vuosikymmeniä, ellei siihen puututa.
Ilkka Pohjoismäki
toimitusjohtaja
SPU Systems Oy
-------------------------------------------------------------------------
Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä (http://www.kauppalehti.fi/)
Uutiset: arkisto
Tekstin tekijänoikeudet omistaa Kauppalehti Oy.
-------------------------------------------------------------------------
Loma-asunnot mukaan ilmastotalkoisiin
Janne Jormalainen Kauppalehti 2008-07-10, sivu 12
Suomalaiset ovat mökkikansaa. Maassamme on jo noin puoli miljoonaa lomamökkiä, ja tälläkin hetkellä moni miettii uuden hankkimista tai vanhan korjaamista. Mökkirakentamista voidaan pitää mittavana, sillä pelkästään uudisrakentaminen tuo Suomen niemiin ja notkoihin arviolta noin 100 000 mökkiä vuoteen 2020 mennessä.
Suomalaiset ovat yhä enemmän mökkikansaa myös siten, että loma-asumiselta vaaditaan yhä enemmän. Suuri osa uusista loma-asunnoista, samoin kuin remontoiduista huviloista, on ympäri vuoden asuttavia.
Myös vapaa-ajan asuntojen koko ja varustelutaso kasvavat. Yhä useammalta huvilalta löytyy jo jääkaappi ja televisio. Puhutaan kakkosasunnoista.
Vaikka mökin käyttö saattaa jäädä vähäiseksi, sitä lämmitetään yhä useammin läpi vuoden. Ympärivuotisesti asuttavina pidettävien loma-asuntojen lisääntyminen tarkoittaa suurta energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen kasvua, ellei asiaan puututa.
Matalaenergiamökit ovat tulossa
EU:ssa tehty päätös tuntuvista leikkauksista energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin lisää tarvetta tehdä rakennuksista nykyistä energiatehokkaampia. Vaikka suurempi merkitys on sillä, miten ykkösasunnoista saadaan entistä energiatehokkaampia, unohtaa ei voi loma-asuntojakaan.
Eräät talotehtaat ovat jo nähneet markkinapotentiaalin ja ovat lanseeraamassa ensi vuoden aikana matalaenergiamökkejä. Oleellinen kysymys on myös vanhojen, läpi vuoden asuttavana pidettävien loma-asuntojen energiankulutus.
Vanhojen loma-asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi remontin yhteydessä kiinnittämällä huomiota rakennuksen lämmöneristykseen ja ilmanpitävyyteen. Markkinoilla on eristeitä, joilla lämmöneristys voidaan tehdä vanhoihin loma-asuntoihinkin joissakin tapauksissa jopa matalaenergiavaatimukset täyttäen.
Eristeiden lisäksi usein myös ikkunat ja ulko-ovet on hyvä uusia sekä vaihtaa mahdollinen avotakka varaavaksi. Kasvihuonepäästöjä hillitsisi myös se, jos tulevaisuudessa yhä useampi mökki saisi edes osan sähköstään aurinkopaneeleista tai pienoistuulivoimaloista.
Loma-asumisen energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää monin keinoin. Uusien loma-asuntojen, osittain viiveellä kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten lisäksi yhteiskunta voisi tukea loma-asuntojen energiatehokkuutta esimerkiksi veroratkaisuilla ja energia-avustuksilla.
Mikäli halutaan tuloksia, myös vanhojen ympäri vuoden käytettävissä pidettävien loma-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tulee kannustaa. Tärkeää on tietysti lisäksi opastus ja neuvonta, jotta energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut osataan toteuttaa oikein.
(Kaleva 27.3.2008)
Suomessa rakennusten lämmityksen arvioidaan aiheuttavan yli kolmasosan vuosittaisista kasvihuonepäästöistämme. Merkittävä osa näistä päästöistä johtuu siitä, että lämpöä karkaa asunnoista harakoille. Kuten Suomen Talokeskuksen energiakaupan asiantuntija Matti Hellgrénin toteaa Kalevan haastattelussa (25.3.), monelle voi tulla yllätyksenä se, että keskimäärin nykymääräysten mukaan rakennettu kiinteistö sijoittuu D-energialuokkaan. Energiatodistuksessa asteikolla A–G kiinteistöille määriteltävään parhaaseen A-luokkaan pääsee vain hyvin pieni osa rakennuksista. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuudessa on siis paljon parantamisen varaa.
Tehokkaimmin nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan parantaa suosimalla korjausrakentamista, joka vähentää rakennusten lämmönhukkaa. Lämpöhukkaa voidaan oleellisesti vähentää korjausrakentamisessa esimerkiksi lämpöhävikkiä estävillä materiaalivalinnoilla ja parantamalla ilmanpitävyyttä. Aina tämä ei edes vaadi rakenteiden, kuten seinien ja katon paksuuden lisäämistä. Markkinoilla on esimerkiksi eristeitä, joilla parhaan A-luokan vaatimukset täyttävä eristäminen voidaan tehdä nykyisillä rakennepaksuuksilla.
Tutkimusten mukaan olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla voidaan säästää 26 - 29 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Pelkästään nykyisille pientaloille tehtävillä hallituilla tiivistämisillä voidaan rakennuskannan energiankulutusta alentaa noin 10 prosentilla.
Nykyisen asuntokannan lämmönhukka ja muu energiatehottomuus vaikuttaa vielä useita vuosikymmeniä, ellei siihen puututa. Siksi korjausrakentaminen on energiatalkoiden ykkösasia.
Ilkka Pohjoismäki
toimitusjohtaja
SPU Systems Oy
Loma-asunnot mukaan ilmastotalkoisiin
Suomalaiset ovat mökkikansaa. Maassamme on jo noin puoli miljoonaa lomamökkiä, ja tälläkin hetkellä moni miettii uuden hankkimista tai vanhan korjaamista. Mökkirakentamista voidaan pitää mittavana, sillä pelkästään uudisrakentaminen tuo Suomen niemiin ja notkoihin arviolta noin 100 000 mökkiä vuoteen 2020 mennessä.
Suomalaiset ovat yhä enemmän mökkikansaa myös siten, että loma-asumiselta vaaditaan yhä enemmän. Suuri osa uusista loma-asunnoista, samoin kuin remontoiduista huviloista, on ympäri vuoden asuttavia.
Myös vapaa-ajan asuntojen koko ja varustelutaso kasvavat. Yhä useammalta huvilalta löytyy jo jääkaappi ja televisio. Puhutaan kakkosasunnoista.
Vaikka mökin käyttö saattaa jäädä vähäiseksi, sitä lämmitetään yhä useammin läpi vuoden. Ympärivuotisesti asuttavina pidettävien loma-asuntojen lisääntyminen tarkoittaa suurta energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen kasvua, ellei asiaan puututa.
Matalaenergiamökit ovat tulossa
EU:ssa tehty päätös tuntuvista leikkauksista energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin lisää tarvetta tehdä rakennuksista nykyistä energiatehokkaampia. Vaikka suurempi merkitys on sillä, miten ykkösasunnoista saadaan entistä energiatehokkaampia, unohtaa ei voi loma-asuntojakaan.
Eräät talotehtaat ovat jo nähneet markkinapotentiaalin ja ovat lanseeraamassa ensi vuoden aikana matalaenergiamökkejä. Oleellinen kysymys on myös vanhojen, läpi vuoden asuttavana pidettävien loma-asuntojen energiankulutus.
Vanhojen loma-asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi remontin yhteydessä kiinnittämällä huomiota rakennuksen lämmöneristykseen ja ilmanpitävyyteen. Markkinoilla on eristeitä, joilla lämmöneristys voidaan tehdä vanhoihin loma-asuntoihinkin joissakin tapauksissa jopa matalaenergiavaatimukset täyttäen.
Eristeiden lisäksi usein myös ikkunat ja ulko-ovet on hyvä uusia sekä vaihtaa mahdollinen avotakka varaavaksi. Kasvihuonepäästöjä hillitsisi myös se, jos tulevaisuudessa yhä useampi mökki saisi edes osan sähköstään aurinkopaneeleista tai pienoistuulivoimaloista.
Loma-asumisen energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää monin keinoin. Uusien loma-asuntojen, osittain viiveellä kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten lisäksi yhteiskunta voisi tukea loma-asuntojen energiatehokkuutta esimerkiksi veroratkaisuilla ja energia-avustuksilla.
Mikäli halutaan tuloksia, myös vanhojen ympäri vuoden käytettävissä pidettävien loma-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tulee kannustaa. Tärkeää on tietysti lisäksi opastus ja neuvonta, jotta energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut osataan toteuttaa oikein.
(KunnallisSuomi, huhtikuu 2008)
SPU Elementeissä yhdistyvät ekologisuus ja energiatehokkuus
SPU Elementeissä yhdistyvät puurakentamisen ekologisuus ja polyuretaanieristämisen energiatehokkuus. Kun matalaenergiarakentaminen yleistyy myös hallirakentamisessa, SPU Elementit ovat nykyistäkin kilpailukykyisempi ratkaisu.– Rakentamisen ammattitaitoisen työvoiman pula ohjaa myös käyttämään entistä valmiimpia rakennusosia. Vuosittain toimitamme SPU Elementtejä lähes viiteenkymmeneen hallityyppiseen rakennuskohteeseen, kertoo projektipäällikkö, diplomi-insinööri Mikko Mäkinen SPU Systems Oy:stä. Kuntien ja kaupunkien rakennuttamia kohteita ovat teollisuushallit, urheiluhallit kuten liikuntahallit ja -salit sekä jää- ja uimahallit ja esimerkiksi koulut sekä kirjastot, jotka voidaan toteuttaa SPU Elementeillä. Tietoa SPU Systemsin toteuttamista kohteista on etsittävissä yrityksen kotisivuilla olevalla hakukoneella. Hallitoimitukseen sisältyy usein laaja kokonaisuus kuten rungon, ulkoseinien ja katon toimitus suunniteltuna ja asennettuna. Kun yksittäisen kattoelementin keskikoko on 50 neliötä ja seinäelementin 30 neliötä, halliasennus etenee noin 1 000 neliötä viikossa. Pelkkiä kattoelementtejä SPU Systems asentaa 500–1 000 neliötä päivässä.
Eristys ja verhoilu valmiina
Suurelementeissä on valmiina tehdasasennettu vesieristys ja sisäpinnan verhoilu, joka voi olla esimerkiksi ääntä vaimentava akustiikkalevytys. Hyvä äänenvaimennus luo miellyttävän ja tehokkaan työ- ja harrastusympäristön. Vedenpitävä katto tarjoaa välittömästi elementtiasennuksen jälkeen säästä riippumattomat olosuhteet lattiavalujen ja LVIS-asennusten aloittamiseen.– SPU Elementit soveltuvat käytettäväksi kaikissa paloluokissa. Jos paloluokan P1-rakennuksessa ei voida käyttää polyuretaania eristeenä, käytämme mineraalivillaa. Elementtien paloluokka voi olla R30–REI60. Valmistamme kaikkia markkinoilla olevia seinä- ja kattoelementtien rakennetyyppejä, Mäkinen toteaa. Projektikohteiden laskentaa, myyntiä, suunnittelua, valmistusta ja asennusta johtaa SPU Systems Oy:ssä kolmen projektipäällikön tiimi, joilla on henkilökohtaista kokemusta yli neljänsadan kohteen toteutuksesta. Kankaanpään tehdas on valmistanut elementtejä yhteensä yli tuhanteen kohteeseen.
– Markkinoilla meidät tunnetaan luotettavana kustannustehokkaan ja tarvittaessa innovatiivisenkin ratkaisun kehittäjänä. Kokemuksemme ja osaamisemme on käytettävissänne, sanoo Mikko Mäkinen.
Mikko Mäkinen
projektipäällikkö, DI
SPU Systems Oy
(Helsingin Sanomat 2.3.2008)
Korjausrakentaminen on tehokkainta säästöä
Suomessa rakennusten lämmityksen arvioidaan aiheuttavan yli kolmasosan vuosittaisista kasvihuonepäästöistämme. Merkittävä osa näistä päästöistä johtuu siitä, että lämpö karkaa asunnoista harakoille.Tehokkain tapa vähentää kasvihuonepäästöjä tulevina vuosikymmeninä ei ole järkevä uudisrakentaminen, kuten Kaarin Taipale Sunnuntaidebatissa (HS 24. 2.) väittää, vaan korjausrakentaminen.
Julkisuudessa on viime aikoina puhuttu yhä enemmän energiaa säästävien rakennusratkaisujen puolesta. On laaja yhteisymmärrys siitä, että asumisen energiakulutusta vähentävää matalaenergiarakentamista ja seuraavan sukupolven ratkaisuja, kuten passiivitaloja, tulee voimakkaasti lisätä.
Osin ylevätkin tavoitteet ovat kuitenkin vieneet tilan välittömästi tehtäviltä toimenpiteiltä. Nolla-nettoenergiarakentaminen on varmaan tulevaisuutta, mutta tänäänkin jo voidaan leikata päästöjä rakentamisratkaisuilla. Tällöin meidän ei myöskään tarvitse pohtia, kuinka paljon tuulienergia tarvitsee tuekseen perusvoimaa.
Korjausrakentamisessa rakennusten energiatehokkuutta voidaan oleellisesti parantaa esimerkiksi lämmönhukkaa estävillä materiaalivalinnoilla ja parantamalla ilmanpitävyyttä.
Aina energiatehokkuuden merkittävä parantaminen ei edes vaadi rakenteiden, kuten seinien ja katon paksuuden lisäämistä. Markkinoilla on esimerkiksi eristeitä, joilla matalaenergiavaatimukset täyttävä eristäminen voidaan tehdä jopa rakenteiden nykyisillä paksuuksilla.
Valtio voi käyttää energian säästämiskeinoina määräyksiä, kannustimia ja opastusta.
Normeja voidaan nykyaikaistaa siten, että ne ohjaavat sekä uudis- että korjausrakentajat valitsemaan energiaa säästävät vaihtoehdot. Usein nämä eivät ole investointikustannuksiltaan merkittävästi kalliimpia kuin energiasyöpöt vaihtoehdot.
Ohjeistusta ja opastusta tehostamalla voidaan puolestaan auttaa kuluttajaa löytämään energiaa säästävät ratkaisut helposti. Samalla autetaan heitä tekemään itsensä ja ympäristön kannalta hyviä valintoja.
Mikäli kuitenkin halutaan nopeita ja laajempia vaikutuksia, energiaa säästävään korjausrakentamiseen voidaan ohjata veroporkkanoilla ja tuilla.
Oiva esimerkki on se, että energia-avustuksia saa rakennusten ulkovaipan korjaamiseen ja ilmanvaihdon parantamiseen. Tehokasta olisi myös kohdistaa avustuseurot suoraan vanhojen rakennusten eristämiseen.
Tutkimusten mukaan olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla voidaan säästää 26 29 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Pelkästään nykyisille pientaloille tehtävillä hallituilla tiivistämisillä rakennuskannan energiankulutusta voidaan alentaa noin kymmenellä prosentilla. On arvioitu, että investointi maksaa itsensä säästyneenä energiana takaisin kymmenessä vuodessa.
Jos mahdollisuuksia arvioi ympäristön ja valtiontalouden kannalta, niin tuskin löytyy kannattavampaa tapaa noudattaa EU:n energia- ja ilmastotavoitteita kuin korjausrakentamiseen suunnatut energia-avustukset.
Korjausrakentaminen on energiatalkoiden ykkösasia, sillä rakennuskanta uusiutuu hitaasti. Nykyisen asuntokannan lämmönhukka ja muu energiatehottomuus vaikuttaa vielä useita vuosikymmeniä, ellei siihen puututa.
Ilkka Pohjoismäki
toimitusjohtaja
SPU Systems Oy
-------------------------------------------------------------------------
Artikkeli on julkaistu Kauppalehdessä (http://www.kauppalehti.fi/)
Uutiset: arkisto
Tekstin tekijänoikeudet omistaa Kauppalehti Oy.
-------------------------------------------------------------------------
Loma-asunnot mukaan ilmastotalkoisiin
Janne Jormalainen Kauppalehti 2008-07-10, sivu 12
Suomalaiset ovat mökkikansaa. Maassamme on jo noin puoli miljoonaa lomamökkiä, ja tälläkin hetkellä moni miettii uuden hankkimista tai vanhan korjaamista. Mökkirakentamista voidaan pitää mittavana, sillä pelkästään uudisrakentaminen tuo Suomen niemiin ja notkoihin arviolta noin 100 000 mökkiä vuoteen 2020 mennessä.
Suomalaiset ovat yhä enemmän mökkikansaa myös siten, että loma-asumiselta vaaditaan yhä enemmän. Suuri osa uusista loma-asunnoista, samoin kuin remontoiduista huviloista, on ympäri vuoden asuttavia.
Myös vapaa-ajan asuntojen koko ja varustelutaso kasvavat. Yhä useammalta huvilalta löytyy jo jääkaappi ja televisio. Puhutaan kakkosasunnoista.
Vaikka mökin käyttö saattaa jäädä vähäiseksi, sitä lämmitetään yhä useammin läpi vuoden. Ympärivuotisesti asuttavina pidettävien loma-asuntojen lisääntyminen tarkoittaa suurta energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen kasvua, ellei asiaan puututa.
Matalaenergiamökit ovat tulossa
EU:ssa tehty päätös tuntuvista leikkauksista energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin lisää tarvetta tehdä rakennuksista nykyistä energiatehokkaampia. Vaikka suurempi merkitys on sillä, miten ykkösasunnoista saadaan entistä energiatehokkaampia, unohtaa ei voi loma-asuntojakaan.
Eräät talotehtaat ovat jo nähneet markkinapotentiaalin ja ovat lanseeraamassa ensi vuoden aikana matalaenergiamökkejä. Oleellinen kysymys on myös vanhojen, läpi vuoden asuttavana pidettävien loma-asuntojen energiankulutus.
Vanhojen loma-asuntojen energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi remontin yhteydessä kiinnittämällä huomiota rakennuksen lämmöneristykseen ja ilmanpitävyyteen. Markkinoilla on eristeitä, joilla lämmöneristys voidaan tehdä vanhoihin loma-asuntoihinkin joissakin tapauksissa jopa matalaenergiavaatimukset täyttäen.
Eristeiden lisäksi usein myös ikkunat ja ulko-ovet on hyvä uusia sekä vaihtaa mahdollinen avotakka varaavaksi. Kasvihuonepäästöjä hillitsisi myös se, jos tulevaisuudessa yhä useampi mökki saisi edes osan sähköstään aurinkopaneeleista tai pienoistuulivoimaloista.
Loma-asumisen energiankulutusta ja päästöjä voidaan vähentää monin keinoin. Uusien loma-asuntojen, osittain viiveellä kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten lisäksi yhteiskunta voisi tukea loma-asuntojen energiatehokkuutta esimerkiksi veroratkaisuilla ja energia-avustuksilla.
Mikäli halutaan tuloksia, myös vanhojen ympäri vuoden käytettävissä pidettävien loma-asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen tulee kannustaa. Tärkeää on tietysti lisäksi opastus ja neuvonta, jotta energiatehokkuutta lisäävät ratkaisut osataan toteuttaa oikein.
(Kaleva 27.3.2008)
Hukkalämpö talteen eristämisellä
EU:n asettamien energia- ja ilmastotavoitteiden myötä Suomessakin etsitään nyt keinoja energian säästämiseksi myös rakennusten lämmityksessä. Pertti Pekkala vaatii Kalevassa (Lukijan sivu 21.3.) valtiolta lisää tukea asuntojen öljylämmitysjärjestelmien uusimiseen. Pekkalan esittämän yksittäisen energiamuodon suosimisen sijaan nyt olisi parempi miettiä, miten nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan parantaa lämmitysmuodosta riippumatta.Suomessa rakennusten lämmityksen arvioidaan aiheuttavan yli kolmasosan vuosittaisista kasvihuonepäästöistämme. Merkittävä osa näistä päästöistä johtuu siitä, että lämpöä karkaa asunnoista harakoille. Kuten Suomen Talokeskuksen energiakaupan asiantuntija Matti Hellgrénin toteaa Kalevan haastattelussa (25.3.), monelle voi tulla yllätyksenä se, että keskimäärin nykymääräysten mukaan rakennettu kiinteistö sijoittuu D-energialuokkaan. Energiatodistuksessa asteikolla A–G kiinteistöille määriteltävään parhaaseen A-luokkaan pääsee vain hyvin pieni osa rakennuksista. Nykyisen rakennuskannan energiatehokkuudessa on siis paljon parantamisen varaa.
Tehokkaimmin nykyisen rakennuskannan energiatehokkuutta voidaan parantaa suosimalla korjausrakentamista, joka vähentää rakennusten lämmönhukkaa. Lämpöhukkaa voidaan oleellisesti vähentää korjausrakentamisessa esimerkiksi lämpöhävikkiä estävillä materiaalivalinnoilla ja parantamalla ilmanpitävyyttä. Aina tämä ei edes vaadi rakenteiden, kuten seinien ja katon paksuuden lisäämistä. Markkinoilla on esimerkiksi eristeitä, joilla parhaan A-luokan vaatimukset täyttävä eristäminen voidaan tehdä nykyisillä rakennepaksuuksilla.
Tutkimusten mukaan olemassa olevaa rakennuskantaa korjaamalla voidaan säästää 26 - 29 prosenttia rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Pelkästään nykyisille pientaloille tehtävillä hallituilla tiivistämisillä voidaan rakennuskannan energiankulutusta alentaa noin 10 prosentilla.
Nykyisen asuntokannan lämmönhukka ja muu energiatehottomuus vaikuttaa vielä useita vuosikymmeniä, ellei siihen puututa. Siksi korjausrakentaminen on energiatalkoiden ykkösasia.
Ilkka Pohjoismäki
toimitusjohtaja
SPU Systems Oy