Johdatus matalaenergiarakentamiseen



Oma talo on usein perheen suurin investointi. Suunnitteluvaiheessa tehtävät ratkaisut vaikuttavat perheen talouteen, terveyteen ja viihtyvyyteen jopa vuosikymmenien ajan, puhumattakaan talon omasta, jopa yli sadan vuoden mittaisesta elinkaaresta. Kiinteistöjen energiankulutus on Suomessa noin 40 % energian kokonaiskulutuksesta, ja suurin kuluttajaryhmä ovat pientalot. Siksi yksittäisenkin pientalorakentajan oman talon energiankulutukseen vaikuttavat päätökset ovat tärkeä osa ilmastonmuutosta vastaan taisteltaessa.

Energiatehokkaan rakentamisen ei tarvitse maksaa juuri enempää kuin tavallisenkaan. Olennaista on hyvä suunnittelu, järkevät materiaali- ja rakenneratkaisut sekä laadukas tekniikka ja toteutus. Teknisestikään energiatehokkaan talon rakentaminen ei ole vaikeata, sillä matalaenergia- ja passiivitaloissa käytetään jo olemassa olevia ja testattuja ratkaisuja. Talon pienen energiankulutuksen takaavat:

Lämmitysenergian tarpeen osalta:
- rakennuksen seinien, katon ja lattian hyvä lämmöneristys ja ilmanpitävyys
- ikkunoiden ja ovien hyvä lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys
- hallittu ilmanvaihto ja lämmön talteenotto ilmanvaihdon poistoilmasta mahdollisimman tehokkaasti
- selkeät suunnitteluratkaisut

Energian tuoton osalta:
- Energiatehokkaiden menetelmien, kuten maalämpö/-jäähdytys, käyttö lämmityksessä/jäähdytyksessä
- lämmitysjärjestelmän häviöiden minimointi
- huonekohtaisten tehokkaiden lämmönsäätimien käyttö

Rakennuksen käytön osalta:
- sopiva sisälämpötila
- lämpimän veden käytön kohtuullisuus
- tuuletuksen hoito lämmityskaudella ensisijaisesti ilmanvaihtolaitteen lämmön talteenoton kautta

Määritelmiä

Matalaenergiatalo
Motivan määritelmän mukaan matalaenergiatalo kuluttaan enintään 85% vuoden 2010 rakennusmääräysten vertailulämpöhäviöistä.
Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 kWh/brm² vuodessa ja Pohjois-Suomessa alle 90 kWh/brm² vuodessa.
 
Passiivienergiatalo
Passiivienergiatalon toiminta perustuu siihen että talon lämmitysenergiantarve on vähennetty niin pieneksi että auringon lämpö, kodinkoneiden ja ihmisten tuottama lämpö riittävät ylläpitämään miellyttävän sisälämpötilan suurimman osan vuodesta. Toisin sanoen passiivitalossa ei tarvita teoriassa olleenkaan lämmitystä, käytännössä pakkaskausia ja poissaoloja varten tarvitaan varalämpölähde. VTT:n määritelmän mukaan passiivitalon vuosittainen lämmitysenergian maksimitarve on Etelä-Suomessa 20–30 ja Pohjois-Suomessa 25–35 kWh/m2.

Nollaenergiatalo
Rakennus tuottaa uusiutuvaa energiaa saman verran kuin kuluttaa keskimäärin vuoden aikana. Tyypillisesti rakennuksen lämmöneristys on toteutettu jopa passiivitaloa paremmin ja aurinkokeräimiä ja muita uusiutuvan energian lähteitä käytetään energian tuottamiseksi. Rakennus on kuitenkin kytketty sähkö- tai muihin energiaverkkoihin energiantuotannon ja -kulutuksen tasaamiseksi eri vuodenaikoina.

Energiankulutus
Pientalon energiankulutus koostuu tilojen lämmitykseen tarvittavan energian lisäksi käyttöveden lämmityksestä sekä sähkölaitteiden ja valaistuksen tarvitsemasta energiasta.